Oletko koskaan miettinyt, minkä takia kaikki Suomen kaupungit ovat kivoja kesäkaupunkeja? Näin Ouluun hyvien talvien perässä muuttaneena luulisin syyn liittyvän loskaisiin talvikeleihin. Suomen pohjoisemmalla puoliskolla tämä ei toki ole ongelma, mutta toisaalta pohjoisessa kokoluokkansa puolesta kaupungiksi kutsuttavat kaupungit jäävät vähiin Oulun lisäksi. Mutta mikä Oulusta vielä puuttuu, että maineemme ei ole Suomen talvipääkaupungin veroinen?
Monesti tullista tulleiden (eli ei-paljasjalkaisten oululaisten) kanssa jutellessani huomaan saman soinnun toistuvan puhuttaessa siitä, minkälainen kaupunki Oulu on. Usein Ouluun ollaan tavallaan suhteellisen tyytyväisiä sen kotoisuuden ja helppouden vuoksi, mutta Oulun kaupunkikuvasta tai eloisuudesta ei välttämättä ainakaan huippupisteitä kerry. Oulussahan piilee melkoinen potentiaali – kaupunkirakenne on periaatteessa maantieteellisesti täydellinen, mutta moni asia on vain jäänyt kaupallisesti toteuttamatta. Pelkästään se, että Oulu on merikaupunki luo Oululle lukuisia mahdollisuuksia. Nallikarissa on tapahtunut maltillista kehitystä, mutta Eden seisoo edelleen tyhjyyttään. Torinrannan hotelli on sekin seisahduksissaan, eikä kiinteää saunahanketta olla saatu vielä torinrannalle tai muuallekaan aikaan.
Tämän on aika muuttua. Se edellyttää vahvaa priorisoimista, mutta tämä todella on asia, josta ei kannata tinkiä. Oulun Vihreän valtuustorymän puheenjohtaja Henna Määtän sanoin: “Vihreän talouspolitiikan perusperiaate on, että emme tee sellaisia säästöjä, jotka tulevaisuudessa maksavat yhteiskunnalle enemmän”. Jos Oulu tinkii vetovoimahankkeista, otamme erittäin suuren riskin. Oulu voi hyötyä kaupungistumiskehityksestä, jos se erottuu joukosta kehittyvänä pohjoisen keskuksena. Mutta jos jarru on vähänkään liian herkällä, niin etelän kasvukeskukset vievät mennessään. Oululla ei ole varaa ottaa tämän mittaluokan riskiä.
Näitä hankkeita, joita Oulun pitää pystyä ajamaan tehokkaasti maaliin ovat muiden muassa monitoimiareena, asema-alueen kehittäminen, keskustakampus ja julkinen liikenne. Tein kokonaan erillisen kirjoituksen julkisesta liikenteestä, mutta ratikkahanke ei ole mielestäni sekään kaukaa haettua – ei se Tampereellakaan ollut läpihuutojuttu kaupunginvaltuustossa, mutta nyt näemme hankkeen tuottaman hedelmän. Eikä Oulun lätkäkulttuurikaan kaukana Tampereen vastaavasta ole, joten uusi areena olisi hyvinkin paikallaan. Ja mitä keskustakampukseen tulee, niin Oulun suurin haaste on se, että se vaikuttaa kokoaan pienemmältä kaupungilta, koska keskusta-alue on niin pieni. Keskustakampus on hyvin keskeinen hanke elävöittämään keskustaa uudelle tasolle.
Rahat näihin voisi saada ensinäkin investointeja ja hankkeita priorisoimalla. Koska Oulun kompastuskivi on tällä hetkellä nimenomaan keskustan alue, tulisi keskustaan ja sen lähialueille investointeja ja kaavoituksia myös priorisoida enemmän. Toiseksi valtion ja erityisesti EU:n tukirahoituksissa piilee tällä hetkellä valtava potentiaali, koska a) Pohjoisen strateginen merkitys on maailmantilanteen vuoksi ymmärretty ja b) EU satsaa erityisesti kestävää kehitystä tukeviin hankkeisiin. Kolmanneksi kaupunginvaltuusto voi tehdä paljon edistääkseen kaavoitusten onnistumista: helpottamalla kaavoitusprosessia, optimoimalla kaavoituksen kohteita ja luomalla kannustimia maankäyttökorvauksiin.
Keinoja on, se mitä tarvitaan on uskallusta katsoa tulevaisuuteen!
