Atte Virolainen (sd.) ja Kokoomusnuoret teki molemmat hiljattain euro- ja EU-kriittiset kannanotot. Kokoomusnuorten kannanotto oli lähinnä yhteisvaluutta euroon painottuva, mutta Virolainen viittasi heti otsikossa EU:n romahtamiseen.
Keskustelun kannalta on tietenkin mahtavaa, että haasteista ja epäkohdista puhutaan avoimesti. Sitä me tarvitsemme kansainvälisesti haastavassa poliittisessa tilanteessa.
Se mitä sen sijaan emme tarvitse, on arvauksia EU:n romahtamisesta ja eurokritiikkiä ilman minkäänlaisia ratkaisuehdotuksia. Olkoonkin, että esimerkiksi Kokoomusnuoret vaatii kannanotossaan unionin palaamista ”sääntöperusteisuuteen ja realistiseen arvioon yhteisvaluutan uhista”. Kuulostaa intuitiivisesti hienolta, mutta suomennetaanpa vielä nykytilanteen suhteen: käytännössähän tässä vaaditaan sitä, että Suomi otetaan EU:n tarkkailuluokalle valtionvelkansa vuoksi, hylätään Euroopan yhteiset puolustustavoitteet Venäjän uhan alla ja palataan markkaan.
Me kaikki tiedämme, että maailma on siirtynyt aivan erilaiseen maailmanjärjestykseen, kuin missä vielä muutama vuosi sitten elettiin. Se ei perustu sääntöihin, vaan suurvaltojen voimakilpailuun. Mitä Suomen ja EU:n kannattaa sellaisessa maailmantilanteessa tehdä?
Ei ainakaan hajaantua. Kuten sanoin, keskustelua ongelmista saa ja pitää käydä. Mutta mitkä ovat ratkaisut ja johtopäätökset? Kun tulleja palautetaan globaalisti, EU:n teollisuuspolitiikka on vahvempaa yhdessä. Kun turvallisuus on uhattuna, EU:n ja Euroopan yhteiset puolustushankinnat ovat vahvempia ja tehokkaampia. Kun valtionvelan rajoja on kerta toisensa jälkeen rikottu ilman seuraamuksia, se kertonee enemmän säännön taloustieteellisestä pohjattomuudesta kuin valtioiden vastuuttomuudesta. Kun EU on kyvytön toimimaan vakavien ihmisoikeusrikkomusten puolesta niin Ukrainan kuin Lähi-idän kriisissä, syy löytyy nimenomaan yksittäisten valtioiden sooloilusta ja ratkaisu yhtenäisemmästä unionin päätöksenteosta.
Hyvänä esimerkkinä näistä ja laajemmista konkreettisista toimista yhtenäisen EU:n eteen toimii suhteellisen tuore Draghin raportti. Jos me halutaan ennemmin veivata valuuttakurssia edes takaisin, jotta saadaan muruset kansainvälisestä kilpailusta, niin sen kun. Suomen etu taataan kuitenkin paljon paremmin edistämällä EU:n taloudellista yhtenäisyyttä kaikin keinoin.
Kaiken lisäksi on jälleen hyvä muistaa, mikä on kaiken aikaa ollut Putinin tavoite niin Ukrainan sodalla kuin muulla lännen hämmentämisellä. Se on hajottaa kansainvälisiä suhteita ja yhteistyötä. Se kannattaa Putinin näkökulmasta, koska se tekee juurikin esimerkiksi Euroopasta heikomman. Ei sorruta tähän syöttiin.